Galmeen dhalootaa ‘galmee ofiisaa dhaloota daa’imaa Mootummaan’ jedhamee hiikama. Akkasumas galmee waaraa fi ofiisaa jiraachuu daa’imaa yoo ta’u, yeroo baay’ee ‘maqaa daa’imaa, guyyaa fi bakka dhalootaa, akkasumas, bakka danda’ametti, maqaa, umrii ykn guyyaa dhalootaa, bakka jireenyaa barame fi lammummaa warra lamaan isaaniiti’ jedheera.

Galmeen dhalootaa mirga bu’uuraa sadarkaa idil-addunyaatti beekamtii qabuudha. Waliigaltee Mirgoota Siivilii fi Siyaasaa Idil-addunyaa (ICCPR) keewwata 24 jalatti beekamtii kan argate yoo ta’u, ‘daa’imni hundi erga dhalatee booda battalumatti galmaa’uu qaba.’ Konveenshiniin mirga daa’immanii (CRC) keessattis daa’imni akka erga dhalatee battalumatti galmaa’ee dhalatee kaasee mirga maqaa, mirga lammummaa argachuu fi hanga danda’ametti mirga warra isaatiin beekuu fi kunuunfamuu ni qabaata.

Chaartara Mirgootaafi Nageenya Daa’immanii Afrikaa keewwata 6(2) jalatti ‘daa’imni hundi erga dhalatee booda battalumatti galmaa’uu qaba’ jechuun mirga kanaaf beekamtii kenna.

Galmeen dhalootaa ofuma isaatiin mirga qofa osoo hin taane, balbala mirga birooti. Safartuuwwan eegumsa daa’imman umuriin walqabatee fayyadamuu fi miidhaa irraa ni kenna. Jiraachuu daa’imaaf beekamtii seeraa kennuudhaan eegumsa mirga seeraatiif bu’uura kaa’a.

Galmeen dhalootaa mirga daa’imaa eeguuf mala barbaachisaa ta’us galmeen daa’imman hunda yeroo dhalatan mirkaneessuun kutaalee biyyattii hedduudhaaf qormaata ta’ee jira.

Barreeffamni kun walitti dhufeenya galmee dhalootaa dhabuu fi mirga daa’immanii argachuu gidduu jiru qorata. Akkasumas, wantoota daa’imman galmee dhalootaa akka hin arganne danqan, akkasumas ragaan dhalootaa dhabuun mirga daa’immanii irratti dhiibbaa akkamii akka qabu ni ibsa.